Löydetty 50 Tulokset: vihollisen alue
herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden. (Psalmit 44, 17)
Kuule, Jumala, minun ääneni, kun minä valitan, varjele minun elämäni vihollisen pelosta. (Psalmit 64, 2)
Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta. (Psalmit 106, 10)
Sen ihanat astiat on viety saaliiksi, sen pienet lapset on tapettu sen kaduilla, sen nuorukaiset vihollisen miekalla. (1 Makkabealaisten kirja 2, 9)
Mutta piiritetytkin tekivät puolustuslaitteita vihollisen laitteita vastaan ja pitivät kauan puoliaan. (1 Makkabealaisten kirja 6, 52)
Mutta Bakkides lähti liikkeelle Jerusalemista ja leiriytyi Beetsetiin, ja hän lähetti ottamaan kiinni useat niistä puoluelaisistaan, jotka olivat karanneet vihollisen puolelle, sekä eräät kansasta, ja antoi tappaa ja heittää heidät suureen kaivoon. (1 Makkabealaisten kirja 7, 19)
niin hän meni kaikkialle Juudean seutuihin ja kosti niille, jotka olivat karanneet vihollisen puolelle, ja niin heidät estettiin liikkumasta maassa. (1 Makkabealaisten kirja 7, 24)
Mutta kun he näkivät, että vihollisen sotajoukko oli niin lukuisa, niin he peljästyivät suuresti, ja monet poistuivat leiristä, niin ettei heitä jäänyt jäljelle enempää kuin kahdeksansataa miestä. (1 Makkabealaisten kirja 9, 6)
Kun Juudas näki, että Bakkides ja vihollisen ydinjoukko oli oikealla siivellä, kääntyi hän sinne mukanaan kaikki rohkeimmat miehet. (1 Makkabealaisten kirja 9, 14)
Mutta väki pysyi paikoillaan, niinkuin Joonatan oli käskenyt, ja vihollisen hevoset väsyivät. (1 Makkabealaisten kirja 10, 81)
Silloin Simon johti esiin joukkonsa ja ryhtyi taisteluun jalkaväkeä vastaan, sillä ratsuväki oli näännyksissä, ja hän voitti vihollisen perinpohjin, ja se pakeni. (1 Makkabealaisten kirja 10, 82)
Siitä syystä itse paikkakin, joka oli tullut osalliseksi kansaa kohdanneista onnettomuuksista, sittemmin sai osansa myös hyvistä teoista; ja sitten kuin se Kaikkivaltiaan vihan tähden oli joutunut vihollisen valtaan, se taas, kun tuo korkein hallitsija oli leppynyt, korotettiin suureen kunniaan. (2 Makkabealaisten kirja 5, 20)