Löydetty 35 Tulokset: Tyttäreni
Niin Noomi sanoi miniällensä Ruutille: "Hyvä on, tyttäreni, lähde hänen palvelijattariensa mukana, niin et joudu sysittäväksi muiden pelloilla." (Ruut 2, 22)
Niin Noomi, hänen anoppinsa, sanoi hänelle: "Tyttäreni, minäpä hankin sinulle turvapaikan, että sinun kävisi hyvin. (Ruut 3, 1)
Hän sanoi: "Herra siunatkoon sinua, tyttäreni! Sinä olet osoittanut sukurakkauttasi nyt viimeksi vielä kauniimmin kuin aikaisemmin, kun et ole kulkenut nuorten miesten jäljessä, et köyhien etkä rikkaitten. (Ruut 3, 10)
Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää; kaiken, mitä sanot, teen minä sinulle. Sillä minun kansani portissa jokainen tietää sinut kunnialliseksi naiseksi. (Ruut 3, 11)
Ja Ruut tuli anoppinsa luo, joka sanoi: "Kuinka kävi, tyttäreni?" Niin hän kertoi hänelle kaikki, mitä mies oli hänelle tehnyt; (Ruut 3, 16)
Silloin Noomi sanoi: "Pysy alallasi, tyttäreni, kunnes saat tietää, kuinka asia päättyy; sillä mies ei suo itselleen lepoa, ennenkuin hän tänä päivänä saattaa asian päätökseen." (Ruut 3, 18)
Ja Saul sanoi Daavidille: "Katso, vanhimman tyttäreni, Meerabin, minä annan sinulle vaimoksi; ole vain urhoollinen ja käy Herran sotia." Sillä Saul ajatteli: "Minun käteni älköön sattuko häneen, vaan sattukoon häneen filistealaisten käsi." (1. Samuelin kirja 18, 17)
Silloin hän ilmoitti asian Raguelille ja Raguel sanoi Tobiaalle: »Syö, juo ja ole iloinen, sillä sinun tulee saada minun tyttäreni; kuitenkin minun on ilmoitettava sinulle totuus. (Tobian kirja 7, 10)
Olen antanut tyttäreni seitsemälle miehelle, mutta jokainen heistä, niin pian kuin meni hänen tykönsä, kuoli kohta yön tultua. Mutta ole nyt iloinen.» Mutta Tobias sanoi: »En maista täällä mitään, ennenkuin välillämme on tehty laillinen sopimus». Raguel sanoi: »Ota hänet tästä hetkestä, lain mukaan; sinä olet hänen sukulaisensa, ja hän on sinun. Armollinen Jumala antakoon teille ylimmän onnen.» (Tobian kirja 7, 11)
»Lapseni, ole turvallisella mielellä. Taivaan ja maan Herra antakoon sinulle ilon tämän murheen sijasta. Ole rohkealla mielellä, tyttäreni.» (Tobian kirja 7, 17)
Ja tyttärelleen hän sanoi: »Kunnioita appivanhempiasi; he ovat nyt sinun vanhempasi. Toivon kuulevani sinusta hyvää.» Ja hän suuteli häntä. Ja Edna sanoi Tobiaalle: »Rakas veljeni, vieköön taivaan Jumala sinut kotiin ja suokoon minun nähdä sinulla lapsia tyttärestäni Saarasta, että minä saisin riemuita Herran edessä. Katso, minä uskon tyttäreni sinun huomaasi; älä tuota hänelle murhetta.» (Tobian kirja 10, 12)
Mutta Toobit tunnusti heidän edessään, että Jumala oli armahtanut häntä. Ja kun Toobit lähesty miniäänsä Saaraa, tervehti hän häntä sanoen: »Ole tervetullut, tyttäreni; ylistetty olkoon Jumala, joka on tuonnut sinnut meidän tykömme, niin olkoot myös isäsi ja äitisi». Ja kaiken hänen veljiensä keskuudessa Niinivessä oli ilo. (Tobian kirja 11, 17)