1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Daavidin virsi.

2. Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse!

3. Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajaisi tähden, että kukistaisit vihollisen ja kostonhimoisen.

4. Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,

5. niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?

6. Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal'olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella;

7. panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle:

8. lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet,

9. taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee.

10. Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!





Por que a tentação passada deixa na alma uma certa perturbação? perguntou um penitente a Padre Pio. Ele respondeu: “Você já presenciou um tremor de terra? Quando tudo estremece a sua volta, você também é sacudido; no entanto, não necessariamente fica enterrado nos destroços!” São Padre Pio de Pietrelcina